Russelit meillä
Russeliin olen tutustunut ystäväni kautta jo vuonna 1995. Russeli ei ollut enisijainen valintani koiraa etsiessäni,
mutta hyvä vaihtoehto. Aluksi pelkäsin sen aktiivista luonnetta suhteessa Kiinanharjakoiraan, mutta enempää
en olisi voinut olla väärässä, tämä rotu sopii loistavasti kaveriksi niin pienelle harjakoiralle kuin luppakorvapupullekin,
russeli käy myös ison koiran kaveriksi, oman kokemukseni perusteella. Ensimmäinen russeli tuli harjakoiran kaveriksi
meille vuonna 2003.
Iloinen, tottelevainen, oppivainen ja ennen kaikkea reipas russeli on pienestä koostaan huolimatta tai juuri sen
takia, pieni koira ja suuri sielu-tyyppinen, olen täysin sydämeni menettänyt tähän hurmaavaan rotuun.
Russeli nauttii elämästään, kun se saa aivotyötä ja sen kanssa harrastetaan. Harrastus- tai koulutusmuoto ei ole tärkeä, kunhan russeli saa tehdä työtä omistajansa/kouluttajansa kanssa. Russelin oppimiskyky on erinomainen. Mielestäni jokainen russeli tarvitsee perustottelevaisuuskoulutuksen. Mikäli russelilta puuttuu toimintaa, se kehittelee sitä helposti itse. Valitettavan usein toiminnan puute purkautuu käytöshäiriöinä. Tosin, sääntö vahvistaa poikkeuksen, joten tuo ei päde välttämättä kaikkiin russeleihin. Jotkut tuntemani russelit nauttivat vain olemisesta omassa laumassaan,ihmistensä ja tai koiralauman parissa ja häiriökäyttäytyminen näiltä yksilöiltä puuttuu. Itse luen käytöshäiriöksi myös, jos koira ei osaa rentoutua. Russelilla on suunnaton ego, joten on erittäin tärkeää kertoa jo nuorelle russelille, kuka on perheen pomo.
Russeli on erinomainen seurakoira ja viihtyy omistajansa kanssa niin kotona, metsässä kuin merelläkin, oikeastaan paikkaa, johon russelin kanssa ei voisi mennä, ei taida olla olemassakaan. Russeli ei ole sylikoira tyyppinen omistajansa miellyttäjä, mutta uskon, että russelin voi kouluttaa vaikkapa kanttarellin etsijäksi sienimetsään, koira kuin koira rakastaa käyttää nenäänsä ja aivojansa. Pääsääntöiseti russelin tavatessasi, tapaat iloisen ja aktiivisen hännän heiluttajan, jonka silmät tapittavat tummana, uskollisena ja valmiina tekemään kanssasi ihan mitä vain, vähintään tutustumaan sinuun. Russelin kanssa voi harrastaa lähes mitä tahansa, agility, toko, jäljestäminen, vain muutaman mainitakseni, taitaa olla niin, että vain omistajan mielikuvitus on rajana, russeli on valmis mihin tahansa. Pienriistan perään russeli pääsääntöisesti halajaa, tosin, Jade asuu luppakorvakanin kämppäkaverina ja yhdessä asuminen sujuu erinomaisesti. Kotona oleva russelini on pari kertaa päässyt puraisemaan rottaa kaulasta ja verantamme alla asuva siili saa Laran tuntitolkulla vahtimaan verantamme 'turvallisuutta'. Arkuus ja vihaisuus ei kuulu russelin luonteeseen millään muotoa.
Russelin yleishoito on aika yksinkertainen, kynnet leikataan parin viikon välein, silmät ja korvat putsataan tarvittaessa. Sileäkarvainen russeli ei kapaa juurikaan harjaa tai kampaa, sekä karkea- että sileä karvainen ystävämme pestään pari kertaa vuodessa ja tarvittaessa, karkeakarvaiselta russelilta on syytä kammata ainakin 'parta' säännöllisesti. Karkeakarvainen russeli tulee nyppiä siistiksi joko pari kertaa vuodessa tai säännöllisesti, kun karva on irtoavaa, jolloin koira on läpi vuoden siistin näköinen. Näyttelyä varten russelikin pestään ja siistitään aina.
Hyvät turkinhoito-ohjeet löytyvät Jackrusselinterrieri yhdistyksen sivuilta, johon tässä linkki.
luonteeseen ja rakenteeseen sekä rodun mukaisiin terveystutkimuksiin. Jalostuskoirat tulee olla vähintään silmiltään ja -polviltaan tutkittuja. Russeleita tulen kasvattamaan seuraksi ja
iloksi rodusta kiinnostuneille tavallisille ihmisille. Russeli ei ensisijaiseti ole näyttelykoira.
Russelit, jotka eivät ole rekisteröityjä Kennellittoon, eivät voi saada näyttelyarvostelua virallisessa näyttelyssä, joten Laralla ei ole näyttelytulosta.
En voi tehdä kasvatustyötä Jack Russell terrierin kanssa, koska rotu ei ole FCIn hyväksymä.
Russeleita on kolmea eri tyyppiä, ns. Working Jack Russell terrieri, Parson russelinterrieri sekä Jackrussellinterrieri, näistä kaksi viimeksi mainittua on FCIn
hyväksymiä rotuja ja näiden jälkeläiset pitää rekisteröidä Suomen Kennelliittoon.
Myös 'wörkki'russelin voi rekisteröidä kennelliittoon, x-rekisteriin, tällöin koiran kanssa voi harrastaa ja kilpailla Kennelliiton järjestämissä tilaisuksissa, mutta koira ei voi saada voittaja titteliä.
Jokaisella kolmella russelityypillä on oma rotuyhdistyksensä, joista voit lukea kustakin versiosta lisää.
Käytän omat koirani mahdollisuuksien mukaan jalostustarkastuksessa sekä tutkitutan silmät- ja polvet. Muut mahdolliset tutkimukset teen, jos katson niistä olevan hyötyä koko rotua ajatellen
tai ne ovat tarpeen omille koirilleni. Myös Lara on tutkittu silmiltään ja polvitaan. DNA testien yleistyessä, on jalostuskoirani tutkittu vähintään PLLn (primaari linssiluksaatio) osalta.
Toiveenani on että, kaikki kasvattini tutkittaisiin ainakin silmien- ja polvien osalta.
